keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Ritarit vastaan aatelisrotat



Porin Pelikauppa, perjantai 11.11.2016, kierros 12: Le Trousseur de jupes salaud surmulots vs Knights of the Heptadecagonal Table. Viimeistä edeltävällä kierroksella kohtasivat sarjan nimihirviö-joukkueet, kun Ritareita vastaan asettuivat Juhanan ranskalaiset hovirotat. Runkosarjan lähestyessä loppuaan oli pelissä panoksena asetelmien haku playoffeihin. Voitolla Ritarit välttäisivät runkosarjan kärkijoukkueet, joten panosta pelissä siis riitti. Myös rotat kaipasivat kovasti pisteitä samasta syystä. Ennakkoon rottien kohtaaminen aiheutti Ritarivalmennukselle päänvaivaa, sillä siinä missä suurin osa muista joukkueista on enemmän voimaan keskittyvä, niin rottien vahvuudet ovat nimenomaan nopeudessa ja ketteryydessä. Vielä kun Juhanan joukkueen levelit ovat näitä vahvuuksia tukemassa ikävän vahvasti.

Alun mähinöintiä.
Matsi käynnistyi Ritareiden hyökkäyksellä, kun Juhana halusi arvonnan voitettuaan potkaista ensin. Heti alusta kävi hyvin ilmi, että kunhan rottia vain pääsee lyömään, niin nämä kaatuvat huomattavasti helpommin kuin monet muut vastustajat. Ritarit saivatkin heti alkuun parikin rottaa pyörtymään ja siten vähän tilaa kentälle. Vielä kun avauspotku oli lentänyt rajoista ulos ja pallo saatu ilmaiseksi thrower Sir Fumbles-a-lotille, niin tilanne näytti lupaavalta. Paitsi, että syötettäessä noppa näytti ykköstä ja uusintaheitolla niin ikään ykköstä... ja kaksi tai suurempi kun olisi riittänyt. Siihenhän se pallo putosikin sitten samantien.


Tavallisessa nopassa on kuusi tahkoa, joten mahdollisuudet ykköseen on noin 33%?



Päivän teemana olikin ehdottomasti tuo nopan osoittama ykkönen. Sillä siinä missä Ritarit tumpeloivat pallon kanssa, rotat näyttivät myös omaa huonoa tuuriaan. Juhanan vuoro päättyi vuorostaan, kun gutter runner Vicomte Cantal Nauséabonde onnistui yksinkertaisessa väistömuuvissa saamaan arpakuution näyttämään kahdesti ykköstä. Eikä se vielä mitään, mutta kompurointi oli jopa niin laadukasta, että tilanteen jälkeen rotta raahattiin hännästä lasaretin puolelle matsinsa päättyessä tämän osalta samantien siihen. Kun Juhanan toinenkin vuoro päättyi toisen gutter runnerin kompurointiin, auttoi tämä Ritareita korjaamaan heidän omat tunarointinsa. Ritarit saivat pallon lopulta catcher Sir Tufeilin hyppysiin kentän laidalle ja pari apuria saatiin viereen suojelemaan palloa. Pallon ollessa keskiviivan tuntumassa ja rottien puolustuksen näyttäessä kovin hataralta, kuvittelin jo hetken saavani helponkin touchdownin aikaiseksi. Mutta ennen kuin kerkesin pallon kanssa sen pidemmälle, niin onnistuin viimeisiä puolustajia kaataessa saamaan oman pelurini kentän pintaan. Todennäköisyydet onnistuneeseen blokkiin olivat kyllä hyvät, mutta ei tällä kertaa. Ja hetkessä rottia alkoi tulvia pallon ympärille ja puolustukseen. Ritarit jatkoivat kuitenkin taisteluaan, ja saivat lopulta rakennettua miesylivoimallaan uuden paikan, josta saatiinkin ottelun ensimmäinen touchdown aikaseksi, 0-1. Sen tekijänä oli Sir Tufeil, joka ei pallosta suostunut luopumaan koko hyökkäyksen aikana.


Rottien salamahyökkäykset ovat vaarallisia



Ritarit valmiina potkaisemaan pelin käyntiin.
Rotilla jäi kolme vuoroa aikaa tehdä tasoitus vielä ottelun ensimmäisellä puoliajalla. Tiesin, että tämä on täysin mahdollista, joten varauduinkin siihen huolella. Onneksi Juhana oli jo käyttänyt kaikki re-rollinsa, ja kun Ritarit saivat vielä hidastettua rottien hyökkäykseen lähtöä, näytti tilanne paremmalta. Rotat saivat kyllä pallon, mutta viimeistä edeltävällä vuorolla he saivat vain kaksi pelaajaa Ritareiden päätyyn. Kunhan nämä saataisiin kuriin, niin homma olisi selvä. Toinen rotta, Marquis de Epoisses Maladroit, saatiin hyvin neljän pelaajan keskelle kuriin, mutta kun toinen rotta, Vicomte de Crottin Grossière, piti lyödä kumoon niin eipä noppa käynytkään ja saatiin vain tönäisy aikaan. Juhanan vuorolla Vicomte de Crottin Grossière luikkikin sitten pakoon Ritareiden vartioinnista ja aina maalialueelle asti. Pallon kanssa ollut Vicomte de Roquefort Nuisible puolestaan kuljetti pallon kohti maalialueella odottavaa joukkuetoveriaan ja viskasi pallon tarkasti kohti  Vicomte de Crottin Grossièrea. Nopasta kaksi tai yli ja pallo jää kätösiin ja peli on 1-1... yksi. Pallo putosi ja Ritarit saivat kiittää onneaan samalla, kun ottelussa siirryttiin puoliajan viettoon.


Uno on numero yksi



Toinen puoliaika alkoi rottien hyökkäyksellä Ritareiden potkaistessa pallon syvälle rottien kenttäalueelle. Rotat saivat muutaman ihmispelurin kumoon ja siten lupaavan näköisen hyökkäysasetelman. Mutta kun palloa piti nostaa maasta niin näyttihän se noppa jälleen ykköstä, ja kun Juhana ei halunnut käyttää yhtä re-rolleistaan (sillä eihän rotilla hätää ollut) niin vuoro siirtyi ihmisille. Ritarit pyrkivät saamaan hieman puolustustaan järjestykseen siinä keskinkertaisesti onnistuenkin. Vuoron viimeisenä toimintana Ritareiden Sir Tufeil lähti häiritsemään pallon vieressä ollutta kahta rottapeluria, ja kahdella GFI:llä (go for it) pääsi jopa koittamaan pallon ylösnostoa. Tämä tosin olisi vaatinut nopasta kutosen, ja eihän sitä tullut. Onneksi pallo kuitenkin pomppi entistä lähemmäs rottien päätyrajaa hidastaen rottien hyökkäystä entisestään. Mitä kuitenkin lopulta tapahtui, yllätti jopa Ritarivalmennuksenkin. Rotat eivät saaneetkaan heikkoa, vaikkakin sitkeää Sir Tufeiliä kumoon, vaan sen sijaan seuraavalla vuorolla tämä sai vielä onnella pallon käsiinsä. Tässä kohtaa rottajoukkue oli tosin jo saapunut puolustusasetelmiin piirittäen Sir Tufeilin pahemman kerran. Ritareiden onneksi tämä tarkoitti myös sitä, että useampi Ritaripeluri oli vapaana liikkumaan. Ritarit saivatkin Sir Tufeilille sen verran apuja, että mies sai lyötyä itselleen tilaa rottien keskeltä, ja yhden onnistuneen väistöliikkeen jälkeen tie olikin auki aina maalialueelle asti, 0-2 ihmisille. Ja kaikki tämä lähti vaarattomasta pallon pomputtamisesta... mutta, kun tuuri ei käy niin eihän se sitten käy. 


Lopun puolustustaistelu



Ottelua oli jäljellä vielä viitisen kierrosta. Monia muita joukkueita vastaan kahden maalin johto tälläisessä tilanteessa olisi riittävä, mutta rottia vastaan tarvitsee puolustuksen olla hereillä loppuun asti. Kiukustunut rottalauma lähtikin hyökkäämään samantien. Ihmiset puolestaan lähtivät vain hidastamaan hyökkäystä, ei niinkään riistämään palloa. Tämä taktiikka toimikin, ja vaikka hyökkäys ei vallan pysähtynytkään, niin vuorot kuluivat hyvin Ritareiden eduksi. Kauden ensimmäinen nollapeli jäi kuitenkin haaveeksi, sillä hyvästä taistelusta huolimatta eivät Ritarit rottien perässä pysyneet. Vielä kun Nufflekaan ei hyökkäystä tällä kertaa katkaissut, niin lopulta Chevalier Marolles Méchant iski 2-1 kavennusosuman, kun ottelua oli kaksi vuoroa jäljellä. Ei voitto vieläkään ihan varma ollut, mutta ihmeitä se vaatisi, jotta rotat vielä tasoihin nousisivat. Ikäviltä yllätyksiltä vältyttiin, ja kun rotat joutuivat riskillä hakemaan voittoa, aukesi laidasta vielä tilaa Sir Tufeilille, joka Sir Fumbles-a-lotin syötöstä juoksi pallon aina maaliviivan tuntumaan asti. Touchdown syntyi Sir Tufeilin väistäessä viimeisen epätoivoisen taklausyrityksen ja siirtyen samalla uuden kykynsä ansiosta pallon kanssa maalialueelle. Ritareille siis tärkeä 1-3 voitto.
Loppulukemat rakenteilla.

Sir Tufeilin kolme touchdownia (kaikkiaan jo 9 tällä kaudella) ratkaisivat siis voiton Ritareille tässä suhteellisen hullunkurisessa ottelussa. Toisena päivänä ottelu olisi voinut hyvinkin kääntyä rottien voittoon, tai sitten ei... Ritarileirissä ollaan tyytyväisiä kolmeen pisteeseen, ja ennen viimeistä ottelua on Ritarit sijalla 5. Seuraavaksi vastaan asettuu Sasu, undead joukkueellaan heroes of yesterday. Voitolla Ritarit nousisivat nelossijalle, tappiolla saattaisi sarjasijoitus pudota kuudenneksi. Vielä riittää siis panosta, vaikka pleijarit ovatkin jo aivan kulman takana. Niitä ennen Ritarit viettävät kuitenkin ansaittuja voitonjuhlia.


Juha