Ritareiden ensimmäinen tulikoe

Porin Pelikauppa, Maanantai 9.5.2016, kierros 3: Haaremin Herkut vs Knights of the Heptadecagonal Table.

Vaarallisen näköinen vastustaja.

Ritareiden kolmas ottelu oli ensimmäinen, johon lähdin skeptisesti, ainakin mitä tuli pisteiden saamiseen. Vastassa kun oli Blood Bowl-veteraani Jarkko, ja Jarkon örkit eivät olleet vain voittaneet kahta ensimmäistä otteluaan, mutta samalla oli joukkueen taso noussut huomattavasti. Siinä missä itsellä oli takana voittojen lisäksi kaksi normaalia, heikkoa tasonnousua, oli örkeillä niitä kolme. Näistä kun yksi oli vielä onnekas ketteryysarvon nousu niin se lisäsi jo huomattavasti haastetta. Kaiken kruununa örkit olivat hankkineet joukkueeseensa vielä peikon, eli sen kalleimman ja isoimman pelaajan, joka ei aloitusjoukkueeseen ollut mahtunut. Tälläkin kolikolla oli kuitenkin kääntöpuolensa: koska Jarkon joukkueen arvo oli noussut niin huomattavasti omaani verrattuna, en viitsinyt käyttää edellisottelun lipputuloina kertyneitä rahoja vielä, vaan lähteä otteluun heikommalla joukkueella. Blood Bowlissa kun on mielenkiintoinen tasoitussääntö. Heikompi joukkue saa joukkueiden arvon erotuksen verran rahaa käytettäväksi erilaisiin bonuksiin kyseiseen otteluun.

Tein valinnan ottaa kertabonukset, ja säästää rahat seuraavaan peliin, sillä olisihan tulevassa ottelussa myös täysi mahdollisuus, että omat pelaajani loukkaantuisivat pahastikin örkkien kovassa käsittelyssä. Vielä kun huomattavan kokoinen bonukseni tarjosi minulle sopivasti mahdollisuuden pienoiseen yllätysvetoon, niin olihan sitä pakko koittaa. Kun tietää olevansa altavastaaja, niin yleensä urheilussa täytyy jotenkin koittaa vastustaja yllättää, ja sama pätee myös Blood Bowlissa. Bonuksilla Ritareita tuli Herkkuja vastaan vahvistamaan Blood Bowlin legendoihin kuuluva ’tähtipelaaja’, Helmut Wulf, yhden ottelun mittaisella sopimuksella. Helmutin erikoisuutena on moottorisaha, joka on kyllä kiellettyä pitää kentällä, mutta sen kantaja ajetaan kentältä vasta sen hyökkäyksen päätyttyä johon tämä osallistuu (eli joko touchdown tai puoliaika).

Puolustukseen moottorisahamurhaajan avustuksella

Ottelu alkoi örkkien valitessa hyökkäyksen ensin, meni siis juuri kuten toivoin. Nyt minulla oli mahdollisuus teloa moottorisahan kanssa muutamia örkkejä, tai vaihtoehtoisesti pakottaa Jarkko nopeaan hyökkäykseen, mikäli hän haluaa moottorisahamiehen pois kentältä. Tämä toivon mukaan antaisi minulle tarpeeksi aikaa tehdä tasoituksen vielä ensimmäisellä puoliajalla, ja kun käyttäisin tarpeeksi aikaa omaan hyökkäykseeni toisella puoliajalla, olisi 1-2 voittoon mahdollisuus. Tai ainakin näin teorisoin ottelun alla.

Örkit lähtivät vauhdilla hyökkäykseen, kuten odottaa saattoi. Vaikka Ritareita kumoon menikin pari ensimmäisellä kierroksella, ei heitä kentältä sentään ulos roudattu. Oman ensimmäisen vuoroni koittaessa oli aika testata moottorisahaa; ja sehän tekikin kivaa vahinkoa. Örkkien vaarallinen Blitzeri Tauno-Kalevi lakosi kentän pintaan, eikä peluria nähty ennen toista puoliaikaa kentällä. Kun muutenkin puolustus tuntui kestävän hyvin örkkien käsittelyssä, näytti ottelu huomattavasti paremmalta. Tämä ei kuitenkaan kauaa kestänyt. Jarkko pelasi taidokkaasti ja laittoi minut tekemään päätöksen; hyökkäänkö moottorisahalla pientä vaivaista goblinia, El Reinoa, vastaan vai riskeeraanko väistön nopanheiton hakiessani parempaa kohdetta. Ja kuten voi arvata, moottorinsahan kanssa kun kaatuu niin riskit ovat huomattavasti normaalia suuremmat, vaikka sen apu hyökätessä onkin vielä suurempi. Noh, päätin hyökätä goblini El Reinoa vastaan. Vältin lyömästä itseäni, joten jäljellä oli nopanheitto tämän heikkoa armoria vastaan. Kunhan heitän kahdella nopalla yli 3 niin goblin jää siihen. Mutta mitä vielä; Nuffle vastusti ajatusta, nopista kaksi ykköstä ja rerolliakaan ei tuossa saanut käyttää. El Reino kyllä kaatui, mutta ilman mitään vaurioita. Ja kun örkit tulivat muutenkin tapansa mukaan väkevästi päälle, en saanut enää Helmut Wulfille sen enempää suojaa. Ja sitten se pelottavin kävikin, mustaörkki Pertti-Tauno tuli ja pisti Helmutin moottorisahoineen palasiksi ja ase kun lisäsi myös vahingon mahdollisuutta Helmuttiin itseensä, oli Helmutin peli sitten siinä. Lääkintämiehet hakivat Helmutin ja moottorisahan pois kentältä ja minun salainen aseeni oli pelattu.

Fysioille hommia

Ritareiden fysioilla riittää kiirettä.

Helmut ei suinkaan jäänyt ainoaksi uhriksi ottelun aikana. Vaikka pidempikestoisia vaurioita ei suuremmin koettukaan, niin useampi pelaaja, pääosin Ritareiden joukkueesta, päätyi kentältä ulos tajuttomana ja tämä lisäsi entisestään örkkien etua. Jarkko epäilikin, että mahdollinen miesylivoima voisi johtaa maalijuhliin, ja päättikin hieman yllätyksekseni päättää ensimmäisen hyökkäyksensä suhteellisen nopeasti ja siirtää örkit 1-0 johtoon kun ensimmäinen puoliaika oli puolessa välissä. Totta puhuen eipä minulla asiaan ollut juuri sanomista. Vasemmasta laidasta kun kannettiin pari pelaajaa ulos, niin enpä sinne saanut juuri puolustusta örkkejä pysäyttämään. Olin kuitenkin tyytyväinen örkkien nopeaan touchdowniin, sainpa hyvän mahdollisuuden tasoittaa ottelun vielä ensimmäisellä puoliajalla, kuten alkuperäinen suunnitelma olikin. Pleijareissa Jarkko varmaan olisikin pelannut toisin ja käyttänyt kaikki 8 vuoroansa touchdownin tekoon. Nyt oli kuitenkin hakusessa lisäkokemusta pelaajille, ja mielessä mahdollisesti helppo voitto.

Ritarit saivat onneksi uuden hyökkäyksen alkuun kaikki pyörtyneet virkoamaan, ja kun oli yksi vaihtopelaajakin reservissä niin Ritarit pääsivät hakemaan tasoitusta täydellä miehityksellä. Tämä täysmiehitys ei kuitenkaan kovin kauaa kestänyt, sillä Herkkujen peikko Urpo takoi Ritareiden kauden epäonnisinta pelaajaa,  Sir Renderiä oikein kunnolla lättyyn. Ensimmäisessä ottelussa kivestä nilkkaan saanut ja toisen ottelun huilannut Sir Render jatkaa aikaansa lääkärien hoivassa ja huilaa jälleen seuraavankin pelin, voi voi raukkaa. Uskokaa tai älkää, pallokin tosiaan oli kentällä, vaikka sitä ei tässä raportissa hirveästi mainitakaan. Tämä pääosin siksi, että pallon kanssa ei juuri tehty mitään jännää, tähän mennessä kun se oli vain kerran nostettu, syötetty ja juostu rauhassa maaliin. Tosin siinä missä örkit sen onnistuneesti tekivätkin, ei Ritareiden vastaava temppu sujunutkaan niin helposti. Örkit kun eivät niin helposti kaatuneetkaan ja kohta olikin melkoinen joukkotappelu luvassa Ritareiden hyökätessä häkissä ja Sir Af’himin kuljettaessa palloa. Örkit kuitenkin tiedostivat voimaetunsa ja kasasivat häkin eteen, ympärille ja rynnimällä jopa häkin sisään sellaisen lihamuurin, että sen purku osoittautui erittäin hankalaksi.

Näin puolustusmuurissa heikon kohdan, josta hyvällä tuurilla olisi mahdollista tehdä jopa touchdown samalla vuorolla. Riskit olivat kuitenkin suuret, mutta en uskonut hidastelemisen parantavat tilannetta yhtään. Päätin siis ottaa riskin ja katsoa miten kävisi. Ogre Sir Lock hoiti oman osansa tehden tilaa catcheri Sir Tufeilille, jonka piti ketterillä jaloillaan juosta goblinin, Erkki Raakanassun, ohi avustamaan blitzereitä, heidän rynniessään pienestä välistä maalintekoon. Nufflen apuahan tuo taktiikka olisi kovasti kaivannut, erityisesti blitzereiden ja pallon saamiseksi vapaaksi, mutta Nuffle päätti lopettaa taktiikan alkuunsa. Sir Tufeil vaati 3+ nopasta väistääkseen goblin Erkin taklauksen, ja olihan Sir Tufeilillä kykyjen asiosta ilmainen rerollikin suoritukseen. Ensimmäinen heitto oli 1, ja reroll niin ikään 1 ja Sir Tufeil kyykähti siihen paikkaan. 

Virheistä rangaistaan

Tässä kohtaa Ritareiden häkki oli sen verran hatara ja pari pelaajaa jo valmiiksi kumossa, joten siinä kävi sitten juuri kuten arvata saattoi. Sir Af’him tippui maahan, ja samoin pallo. Örkit eivät sen enempää aikailleet vaan vastahyökkäys lähti samantien, kun useammasta osasta kenttää örkit lähtivät juoksemaan pystyyn. Ja vielä kun kaatuneiden Ritareiden keskeltä saatiin pallokin onnistuneesti ylös ja toimitettua hyökkäyksen kärkeen oli 2-0 selviö, puolustusta kun ei juuri ollut, olivathan Ritarit juuri keskittäneet voimansa hyökkäykseen. 

Kavennusta lähdetään hakemaan.

Tässä kohtaa ajattelin ottelun jo ratkenneen, vaikka oltiin pelattu vasta ensimmäinen puoliaika. Lähdin joka tapauksessa tekemään touchdownia ja katsomaan, josko jollain tuurilla vielä toiseenkin voisi aueta tilaisuus, niin epätodennäköiseltä kun örkeiltä pallon poissaaminen tuntuikin. Toinen puoliaika alkoi örkkien potkaistessa pallon Ritareille. Sain pallon hyvin ylös ja heittäjä Sir Fumbles-a-lot saatiin hyvin häkin sisään kentän vasemmalle laidalle. Örkit alkoivat tapansa mukaan lähestyä hitaasti häkkiä kohti. Tässä kohtaa ajattelin välttää edellisen hyökkäyksen virheet ja lähteä suoran etenemisen sijaan hakemaan tilaa juoksemalla sivusuunnassa, olivathan ihmiseni örkkejä selvästi nopeampia. Siirsin koko häkin keskelle kenttää örkkien jäädessä vielä vasemmalle reunalle, ja samalla juoksutin pari etenijää ylös oikeaa reunaa. Örkit saivat osittain siirrettyä joukkueensa kohti toista laitaa, mutta sitten oli Jarkon vuoro tehdä pieni virhe. Noppa ei suosinutkaan ja kun iso örkki ja ogre kaatoivat toisensa ja vuoro siirtyi takaisin minulle, oli oikeassa laidassa edelleen tilaa lähteä rakentamaan hyökkäystä. Sir Fumbles-a-lot viimeisteli hattutempun onnistuneita heittoja, vapauttaen Sir Tufeilin juoksemaan ylös laitaa pitkin. Kun siihen saatiin vielä muutamat hyvät avustukset estämään örkkien liikkuminen kohti palloa, näytti tilanne hyvältä. Jarkko kyllä löysi sieltä raon estelyistäni huolimatta ja yksittäinen örkki pääsi yrittämään pallonriistoa, mutta lyönti jäi pelkäksi tönäisyksi. Omalla vuorollani sain blitzerin apuun ja tämä saikin yksittäisen örkin työnnettyä pois tieltä. Näin Sir Tufeilille jäi vapaa kaista juosta touchdown, joka oli jo miehen kolmas tällä kaudella. 2-1. 

Viimeinen rynnistys

Helpoin osa otteluun palaamisesta oli tehty, ja nyt tarvitsi enää vain saada pallo jollain konstilla pois örkeiltä ja tehtyä touchdown. Potkuni onnistui loistavasti ja pallo putosi örkkien maalialueelle. Örkit lähtivät tapansa mukaan samantien hyökkäämään koko joukolla kohti maalialuettani, jättäen vain yhden pelaajan hakemaan palloa. Ja kyllähän siinä taas Ritaria kaatuikin, mutta loukkaantumisia ei kuitenkaan sattunut. Löysin örkkien muurista yhden pienen välin, ja parilla onnistuneella blokilla sain Sir Guzman Kin läpi örkkimuurin ja kohti pallollista pelaajaa. Sen verran alkoi kai Jarkkoakin jännittää, että joutui yhden goblininsa juoksuttamaan takaisin alas avustamaan pallollista pelaajaa, joka oli saanut pallon noin puoleenväliin omaa kenttäpuoliskoaan. Muut pelaajani olivat kiireisiä tapellessaan örkkejä vastaan, joten kaikki tuntui jäävän Sir Guzman Kin harteille. Linjamies toimikin esimerkillisesti ja kiersi goblinin ennen kuin taklasi todennäköisyyksiä vastaan pallon pois Erkki  Vasil Helmiseltä. Olisiko tässä sittenkin sauma tasapeliin? Kun pallo putosi maahan, lähdin riskillä väistelemään taklauksia ja sain Sir Af’himin juoksutettua lähemmäksi palloa. Jarkon vuorolla pallo ei nostettaessa kuitenkaan polttanut örkkien käsissä, ja kun Sir Guzman Ki taklattiin kauemmas, näytti tilanne taas hankalammalta. Olin tilanteessa, jossa minulla olisi teoriassa seuraavalla vuorolla mahdollisuus tehdä touchdown. Mutta näin ei kuitenkaan käynyt. Örkit pitivät hermonsa ja kun molemmat Ritarit makasivat maassa, lähti Erkki Vasil Helminen juoksuun ja onnistuneen heiton jälkeen oli ottelu ratkennut. Örkit jatkoivat lopun rynnistystään tehden hyökkäyksestä vielä 3-1 maalin viimeisellä vuorollaan ilman suurempia hankaluuksia, olivathan Ritarit joutuneet riskeeraamaan tasoitusmaalin takia aika paljon puolustuksestaan. Ritareilla oli vielä yksi vuoro, touchdownia sillä ei enää ehtinyt tekemään, mutta Sir Af’him ehti käydä lyömässä goblin Mr. Dampaxille pienen muiston ottelusta. Tuloksena loukkaantunut goblin ja Sir Af’himille tarpeeksi kokemuspisteitä taidonnousuun. Eli jotain jäi sentään tästäkin matsista käteen taidonnousujen myötä. Kun parhaan pelaajan arpa osui vielä jälleen loukkaantuneelle, nilkkavammaiselle Sir Renderille, ei silläkään osastolla hirveesti juhlittu.

Vaikka ottelussa kauden ensimmäinen tappio täysin ansaitusti tulikin niin oli hienoa nähdä, että kykenen haastamaan myös kovimmat koutsit. Paremmalla tuurilla olisi ehkä voinut jopa pisteitä kertyä. Huolimatta tappiosta oli ottelu viihdyttävä kokemus, ja odotan innolla tulevia otteluita. Jatko-ohjelma Ritareiden kannalta näyttää haastavalta, kun ensi kierroksen tauon jälkeen tulee vastaan viime vuosina jatkuvasti palkintosijoilla olleita valmentajia. Vielä tässä kohtaa on mahdotonta sanoa joukkueista sen enempää kun heillä on rästipelejä vielä pelaamatta, mutta ensi matsissa vastaan jokatapauksessa asettuun Teron vamppyyrijengi. Ei siis muuta kuin kyseistä ottelua odottamaan.

Juha