Ritarillisuus ei tuo menestystä Blood Bowlissa

Yksi ensikertalaisen varmoista läksyistä alkavalla Pöllökarhujen järjestämällä Blood Bowl-kaudella tulee olemaan se, että peli ei tule olemaan reilua. Tämä koskee jossain määrin tiettyjen vihollisrotujen pelityylejä, mutta erityisesti Nufflea, eli Blood Bowlin omaa ”Nopan jumalaa”. Mutta, varmaa tulee olemaan myös se, että kaudesta lähdetään nauttimaan, samalla toivonmukaan myös pelistä huomattavasti lisää oppien.

 

Tämä blogikirjoitus tulee olemaan osaltani ensimmäinen useammasta kirjoituksessa, jotka tulevat keskittymään Blood Bowl kauteen itseni, täydellisen aloittelijan, näkökulmasta ja samalla seuraten joukkueeni menestystä (tai sen puutetta) ottelutapahtumista raportoiden. Samalla toivon tämän antavan pelistä käsityksen niille, jotka sitä eivät vielä tunne, mutta voisivat olla kiinnostuneita.

Blood Bowl on lyhyesti kerrottuna yhdistelmä kahdesta täysin toisestaan eroavasta maailmasta. Siinä on risteytetty amerikkalainen jalkapallo, sekä Games Workshopin ”Warhammer Fantasy” (tarkalleen ottaen sen rinnakkaismaailma). Pelissä tullaan siis näkemään örkkeja, kääpiöitä, eläviä kuolleita sun muita fantasiaolentoja, jotka kamppailevat pitkälti amerikkalaista jalkapalloa muistuttavassa urheilulajissaan joukkueittain toisiaan vastaan. Suurin eroavaisuus oikeaan pallopeliin löytyy pelin huomattavan väkivaltaisessa luonteessa. Tästä onkin kyse kun epäilin tiettyjen vihollisrotujen reilua peliä. Pelissä kun täysin varteenotettava taktiikka on mättää vastustajaa turpaan, kunnes maalinteko on helppoa vastustajan pelaajien ollessa lääkärien hoivassa tai jopa odottaessaan ruumisautoa saapuvaksi paikalle. Kaikesta tästä huolimatta pelissä ei missään nimessä ole kyse pelkästä vahingoittamisesta. Vaan kolikolla on myös kääntöpuolensa, ja peliä voikin pelata myös keskittyen pallon pelaamiseen vastustajan hakkaamisen sijasta. Palloa voi syöttää pelaajalta toiselle ja sen kanssa voi juosta, ja kunhan pallo ylittää maaliviivan, ei ole väliä onko vastustajalla viisi vai kaikki 11 pelaajaa kentällä, ansaittu piste on molemmissa tapauksissa samanarvoinen.

Lopulta kuitenkin se asia mikä pelistä tekee kiinnostavan, on se, että peli on vuoropohjainen. Peli alkaa puolustavan joukkueen potkulla (kuten jenkkifutiksessa), ja sen jälkeen hyökkäävä joukkue saa tehdä jokaisella pelaajalla yhden toiminnan, ennen kuin on puolustavan joukkueen vuoro. Liikkumisen lisäksi voi blokata (siis lyödä turpaan) viereisessä ruudussa olevaa vastustajaa, väistää viereisessä ruudussa olevan pelaajan taklausta (jokaisella pelaajalla on ympärillään oleviin ruutuihin ns. tackle zone, jossa pelaajat taklaavat automaattisesti sieltä lähtevää pelaajaa), tai vaikka syöttää pallo joukkuetoverille. Mikä asiasta tekee vaikeamman on se, että jokainen suoritus liikkumista lukuunottamatta vaatii onnistuneen nopanheiton. Nopanheiton vaikeus riippuu suoritettavan toiminnon vaikeudesta ja muiden pelaajien tackle zonejen vaikutuksesta tapahtumaan. Jos tämä ei vielä riitä vihaamaan Nufflea ja nopan huonoa tuuria, on sokerina pohjalla oleva sääntö: vuoro siirtyy vastustajalle aina kun oma pelaaja epäonnistuu omassa suorituksessaan ja nopanheitossaan. Senpä takia pelaajien taktinen sijoittelu ja omien nopanheittojen minimointi onkin hyvä lähtökohta voittavaan taktiikkaan.

Siirtykäämme sitten omaan joukkueeseeni, Knights of the Heptadecagonal Table, ja sen tahtipuikkoa heiluttelevaan aloittelijaan. Oma Blood Bowl kokemukseni on tosiaan aika lähtökuopissa. Kaverilta sain opastuksen peliin (hänen tavoitteenaan oletettavasti oli saada minut mukaan liigaan. Well done.). Opastus kesti noin 3-4 vuoroa, eli noin neljänneksen koko ottelusta. Sen jälkeen olen peliä opiskellut jokusien nettisivujen kautta, ja pelaillut PC versiota tekoälyä vastaan. Tätä kun vertaa monien vuosien kokemuksen omaaviin veteraaneihin niin vaikeita aikoja voidaan odottaa joukkueelle. Ja sitten voidaankin saman tien loikata kohti joukkueen esittelyä. Joukkueekseni valitsin ihmiset, joilla on lisäksi apunaan yksi Ogre (älkään kysykö miksi ogre on ihmisjoukkueessa yhtenä osana...). Ihmiset ovat perinteinen Jack of all trades -tyyppinen joukkue, josta ei suuria vahvuuksia löydy, mutta toisaalta ei myöskään suuria heikkouksia. Ogre on ainoa, jolla kannattaa kunnolla tapella, ja pallollinen peli olisikin parempi jättää niihin erikoistuneille pelaajille. Tämä tietenkin on näin teoriassa paljon helpompi toteuttaa kuin käytännössä. Ogren lisäksi joukkueesta löytyy neljä Blitzeriä, jotka ovat yleensä vähän kovempia ja vaikeasti kaadettavampia kuin perinteiset täytepelaajat, eli Linemanit. Sen lisäksi joukkueestani löytyy yksi Thrower ja yksi Catcher. Ja kuten nimet kertovat, Thrower on lähtökohtaisesti parempi pallonheittäjä, ja Catcher taasen vastaanottoja. Lisäksi Catcher on joukkueeni heikon, mutta myös nopein pelaaja.

Joukkueen taustoista kerrottakoon sen verran, että pelaajat ovat, uskokaa tai älkää, kaikki ritarillista alkuperää. Näin todellakin on, mutta tuo Blood Bowlin verinen ja jännittävä luonne vain saa pelaajat hetkeksi unohtamaan linnan juhlien loisteen ja kaiken glamourin ja pistämään ylleen vanhat rähjäiset pelivermeet ja siksi he ovatkin lähteneet haastamaan kaiken sortin otuksia ja eläimiä, tai yleisesti vain yhteiskunnan pohjasakkaa. Huhujen mukaan taustalta löytyy myös jonkin sortin poliittinen agenda, mutta virallista vahvistusta tälle ei ole pystytty vielä saamaan.

Sitten pelaajalista, ja pelaajien esittely:

Knights of the Heptadecagonal Table 

#	Pelaajan nimi	Pelaajan tyyppi
1	Sir Lock	Ogre
2	Sir Casm	Blitzer
3	Sir Vivor	Blitzer
4	Count Ter á Tak	Blitzer
5	Sir Af'him	Blitzer
6	Sir Fumbles-a-lot	Thrower
7	Sir Tufeil	Catcher
8	Sir Render	Lineman
9	Sir Sselssön	Lineman
10	Count Tatchtis	Lineman
11	Sir Guzman Ki	Lineman

(Luethan nimet ääneen, jos ne tuntuvat täysin oudoilta. Jos ne edelleenkin tuntuvat oudoilta tai tyhmiltä, niin sitten se on voi voi...)

Knights of the Heptadecagonal Table kuvaussessiossa makuuhuoneen matolla.

1 Sir Lock

Sir Lock on Ogre, ja siten odotetusti joukkueen lyömäkone. Sir Lockilta ei odoteta, juurikaan muuta kuin hakkaamista isolla nyrkillään, toivottavasti muutaman pelaajan aina välillä kunnolla huitoessaan telovan pois pelistä. Valitettavasti, oikealta nimeltään Sir Loggrat, ei kuitenkaan ole se joukkueen välkyin pelaaja, mistä johtuen joukkuetoverit sekä fanit ovatkin nimenneet jässikän leikkisästä Sir Lock:iksi, pelaajalla kun on aina välillä tapana unohtaa pelinkulku ja vain katsella tyhmänä ympärilleen.

2 Sir Casm

Sir Casm on nopeaälyinen, toisinaan raivostuttavankin sarkastinen Blitzer, jonka varaan joukkue laskee vastustajan ärsyttämisen lisäksi myös tärkeää roolia pisteiden metsästyksessä. Potentiaalinen maalintekijä, yhdistettynä kykyyn pitää puolensa myös nyrkkien heiluessa.

3 Sir Vivor

Nyrkit heiluvat jatkuvasti kentällä, miehiä kannetaan jatkuvasti kentältä ja hautausurakoitsijat hierovat käsiään. Mutta silti toiset pelaajat vain säilyvät kentällä vuodesta toiseen. Sir Vivor on yksi niistä. Suurin syy miksi Sir Vivor on osa joukkuetta, on se rautainen tahto ja asenne, joka saa pelaajan selviämään ottelusta otteluun. Älkää silti epäilkö etteikö Sir Vivor osaisi myös pelata.

4 Count Ter á Tak

Jos Count Ter á Tak saisi päättää niin joukkueen taktiikka olisi pelistä toiseen riistää pallo ja heittää se samantien vastustajan maalin läheisyydessä odottavalle joukkuetoverille. Mutta, Count Ter á Tak ei päätä joukkueen taktiikkaa, mutta pelaajan pallonriistotaidot tulevat varmasti olemaan iso apu tulevalla Blood Bowl kaudella.

5 Sir Af’him

Fanien suuri suosikki, jumalaisella ulkonäöllä varustettu Sir Af’him on mahdollisesti enemmän esillä alusvaatemainosten, sekä muotinäytösten johdosta kuin kentällä tapahtuvien asioiden takia. Silti valmentaja kuitenkin haluaa pitää Sir Af’himin joukkueessa ja kentällä ottelusta toiseen. Ilmeisesti jotain potentiaalia hän pelaajassa näkee.

6 Sir Fumbles-a-lot

Sir Fumbles-a-lot muistetaan monista huikeista heitoistaan vuosien aikana, mutta myös yhtä monista käsittämättömistä tumpeloinneistaa. Toisinaan joukkue on voittanut tämän miehen takia, ja toisinaan se on hävinnyt ottelun kun alimpana pelaajana oleva Sir Fumbles-a-lot ei saanut nostettua maassa olevaa palloa ylös, ja vastustaja tuli nappaamaan se pelaajan nenän edestä, tehden voittomaalin ottelun viimeisellä minuutilla.

7 Sir Tufeil

Jos tällä pelaajalla olisi kylmäpäisyyttä ja keskittymistä, olisi hän varmasti yksi sarjan parhaista pelaajista. Mutta kun ei. Milloin hän pelikentällä missaa varman kopin, milloin hän kompastuu vain metriä ennen touchdownia. Näitä kaikkia fanit aina pelkäävät, siis mikäli Sir Tufeil on alkuunkaan pelikunnossa. Myös lasinilkkana tunnettu pelaaja kun on saanut sisällytettyä mittavaan loukkaantumislistaan niinkin koomisia tapauksia kuin korvavamman PALLON osuessa korvaan, sekä silmävamman kun limonadipullon korkki osui pelaajaa silmään harjoituskeskuksessa treenien jälkeen.

8 Sir Render

Pelkuri, täydellinen pelkuri. Siinä ehkä helpoin tapa kuvata Sir Render:iä. Ja jos pelurilla ei olisi mittavaa velkalistaa niin mies tuskin koskaan uskaltaisi kentälle. Sir Render on aina ensimmäinen, joka koittaa luovuttaa ottelun kun vastustaja tekee ensimmäisen pisteen. Tai kun oma kanssapelaajaa epäonnistuu ihan missä tahansa, missä hän itse ei tietenkään olisi voinut epäonnistua.

9 Sir Sselssön

Sir Sselssön on aina ollut reilu kaveri. Siinä missä muutama muu peluri epäröi lähteä mukaan Blood Bowliin, Sir Sselssön oli samantien mukana. Hetkeä myöhemmin hänen kerrotaan kysyneen ”Niin mihin me ollaan menossa?”. Hivenen viinaan menevä pelaaja onkin niinkutsuttu täytepelaaja, jos koskaan sellaista termiä sopii käyttää.

10 Count Tatchtis

Ylimielinen ja itsekäs pelaaja, jonka todellinen osaaminen ei aina vastaa pelaajan omaa kuvitelmaansa. Count Tatchtis pyrkii usein ratkaisemaan itse pelit, vaikka muut olisivatkin siihen kykynevämpiä. Myös musiikinsaralla on miestä nähty, mutta mitä vähemmän siitä kerrotaan, sen parempi. Käyttää itsestään nimeä Vasara, muut taasen pelaajan seläntakana suosivat nimeä Nuija.

11 Sir Guzman Ki

Anna tälle pelaajalle ottelun jälkeen banaani, ja hän on tyytyväinen. Sir Guzman Ki ei älyllään loista, ja pelitaidoissakin olisi parantamisen varaa. Sopisi ehkä paremmin sirkukseen kuin pelikentälle, mutta jostain syystä hänetkin on rekrytoitu ”vahvistamaan” Knightsien jengiä.

Iloitkaamme kun koko joukkue on vielä hengissä.

Siinä oli nimekäs, mutta ei ehkä niin tasokas joukkue. Seuran trial-tapahtumassa oli myös useampia muita innokkaita pelaajia tyrkyllä joukkueeseen, mutta ainakaan vielä he eivät ole seuran asua ylleen pukemassa. Mainittakoon heistä kuitenkin muutama mahdollinen pelaaja tuleville kierroksille. Earl Libed, oli jo lähes varma valinta Catcherin rooliin, mutta illalla kun pelaajille harjoitusottelun jälkeen sopimuksia jaettiin, oli pelaaja jo kadonnut omille teilleen kenenkään mitään tietämättä. Myös mahdollinen yllätysvalinta Sir Price oli lähellä nimitystä joukkueeseen, mutta hän karsiutui loppumetreillä pois. Sen sijaan Sir Plas osoittautui vähän turhan heikoksi, eikä hänelle ollut joukkueessa enää tilaa.

Tälläisilla lähtökohdilla ollaan siis Blood Bowl kauteen osallistumassa. Ensimmäisessä ottelussa kohdataan heti Pöllökarhujen puheenjohtaja Riku, ja hänen luotsaamansa Killblocks Khorne Flakes. Luvassa kahden kokemattoman valmentajan taisto. Mahdollisuus on, että kaksi aloittajaa saa aikaan melko koomisen matsin, mutta siitä kerrottaneen myöhemmin otteluraportissa. Lopuksi vielä kiitokset Petterille, keneltä sain lainaksi figut, joilla olen liigaan osallistumassa.

Juha