Porin Pelikauppa, torstai 8.12.2016, ¼-finaali: Requiem for
the Masquerade vs Knights of the Heptadecagonal Table. Ritarit aloittivat
playoffit ottelulla Teron vampyyrijengiä vastaan. Ottelun panokset olivat
tylyt, tulos tai ulos; voittaja menee mitalipeleihin, häviäjä voi heittää
kengät ja kypärän kaappiin odottamaan tulevia kausia. Ennakolta Ritareilla
saattoi olla piirun verran kovempi joukkue, mutta kun muistaa mihin se johti
ensimmäisessä kohtaamisessa, 0-2 tappioon, niin lähtöasetelmat olivat suhteellisen
tasaiset. Molemmat joukkueet pääsivät otteluun täydellä miehityksellä, playoffeissa
kun kaikki paitsi kuolleet yleensä parsitaan pelikuntoon.
Ottelu käynnistyi Ritareiden hyökkäyksellä, ja vauhdilla
käynnistyikin. Vampyyripuolustus tuntui yhtä pitävältä kuin voi kuuman veitsen
alla ja tila touchdowniin aukesi vasemmalta heti alkuunsa, kun catcher Sir
Prize karkasi thrower Sir Fumbles-a-lotin syötöstä jo ottelun toisella
vuorolla; Ritareille salama-alku ja nopea 1-0 johtomaali. Ritarit jatkoivat
agressiivista tekemistään myös vampyyrien hyökkäysvuorolla. Tarkan potkun
perään lähti vauhdikas blitz, kun Ritarit lähtivät joukolla kohti maalirajan
tuntumassa odottavaa palloa. Ritareiden blitzissä kuitenkin kävi kuten
huonoissa blitzeissä monesti käy, pallolliseen pelaajaan asti ei saatu
tarpeeksi painetta ja kun oma puolustus jäi kauemmassa laidassa kovin hataraksi,
niin Tero näytti, miten sitä virhettä vastaan rangaistaan. Vampyyri Lance
Nosferatu syötti pallon pitkälle keskialueelle, jossa vampyyri Carth Ventrue
nappasi pallon varmasti hyppysiinsä ja pääsi hyökkäämään ohi koko
Ritaripuolustuksen. Vaikka Ritarit vielä lähtivätkin yrittämään puolustusta,
oli se jo liian myöhäistä ja Carth Ventrue tasoitti ottelun 1-1:een, kun takana
oli vasta neljä vuoroparia. Tämäkö nyt oli sitä varmaa ja passiivista
playoff-pelaamista?
 |
| Taisi Ritareiden puolustus vähän unohtua... |
Tasaista vääntöä
Ritareille nopea tasoitusmaali oli itseasiassa ihan hyvä
asia, sillä se tarjosi mahdollisuuden vielä toiseen touchdowniin ennen
puoliaikaa. Vampyyripuolustus oli kuitenkin tainnut saada hyvän läksytyksen
ensimmäisen maalin jälkeen, ja toistamiseen ei puolustus samantien auennutkaan.
Päädyttiin keskialueen nahisteluun, jossa kumpikaan joukkue ei päässyt oikein
mihinkään hyökkäystilanteeseen. Lopulta Ritareille kuitenkin aukesi lupaavan
oloinen tilanne oikeasta laidasta, mutta tässä kohtaa oli puoliaika jo
vääjäämättä tuloillaan ja johtomaali kaatui siihen. Yksi lisävuoro olisi
aiheuttanut Terolle rutkasti päänvaivaa, siinä missä nyt molemmat pääsivät
suhteellisen helpolla. Ainoa mainittava tapahtuma ensimmäisen puoliajan
loppupuolella oli, kun Vampyyrien maalin tehnyt Carth Ventrue teloi Ritareiden
osumasta vastanneen Sir Prizen ulos ottelusta. Ikävä takaisku Ritareille, ja
huomattava helpotus vampyyrivalmennukselle.
Toinen puoliaika käynnistyi vampyyrien hyökkäyksellä.
Ritarit laittoivat vähän liikaa resursseja vampyyri Invicta Daevan ympärille (saamatta
vampyyria edes kumoon...) kentän vasemmalle laidalle, jolloin Tero sai
taktikoitua itselleen tilaa kentän toiselta laidalta. Vampyyrit pääsivät
etenemään vaarallisesti Ritareiden kenttäpuoliskolle. Vaikka pelaajia saatiin
kyllä vielä siirrettyä mukaan puolustukseen, oli puolustus kuitenkin kovin
hataralla pohjalla sen joutuessa altavastaajan asemaan huonon lähtöasemansa
johdosta. Lopulta puolustus hajosikin ja Carth Ventrue oli jälleen pahanteossa
tehden ottelun toisen touchdowninsa.
 |
| 2-1 maali tekeillä. |
Pakko tasoittaa!
Vampyyrien 2-1 johto-osuma tuli kuitenkin sen verran ajoissa
toisella puoliajalla, että Ritareilla oli vielä hyvin aikaa tasoitusosuman
tekemiseen. Haasteellista se tulisi varmasti olemaan, mutta Ritarivalmennus
uskoi täysin mahdollisuuksiinsa. Hyökkäys sai kuitenkin huonon lähdön, kun
palloa nostamaan mennyt Sir Fumbles-a-lot oli nimensä veroinen, eikä saanut
palloa millään ylös uusintaheitosta huolimatta. Vampyyrit huomasivatkin
tilaisuuden tulleen, ja lähtivät useammalla pelaajalla painostamaan pallon
vieressä odottavaa Sir Fumbles-a-lotia. Tämä saattoi kuitenkin olla Ritareille
jopa eduksi. Vastustajat kun eivät ihan pallolle asti ehtineet, ja kun
seuraavalla vuorolla mies nostikin pallon ja saman tien heitti sen
onnistuneesti (vaikka vampyyrien prässi heittoa vaikeuttikin) Sir Tufeilille,
oli Ritareiden hyökkäysasetelma jo ihan lupaava. Blitzer osasto pisti Sir Af’himin
johdolla vampyyripuolustuksen nurmen pintaan kentän oikeassa laidassa, ja sen
turvin Sir Tufeil pääsi etenemään sivurajaa pitkin, saaden hyvin turvaa Sir
Casmin ja Sir Vivorin toimesta. Nyt oli vuorostaan Teron vuoro huomata, kuinka
ikävää on puolustaa, kun vastustaja on päässyt linjan taakse ja puolustus jää
altavastaajan asemaan. Tero saikin hienolla pelillä vaihdettua jo
epätoivoiselta näyttäneen tilanteen ihan hyvännäköiseksi puolustukseksi. Mutta
Ritareiden blitzer osasto ei ollut vielä valmis. Linjamies Sir Cumsi Sion
käynnisti tilanteen tönimällä oman vastustajansa kumoon avaamalla tien blitzer
Count Ter á Takille siirtyä avustamaan tulevia taklauksia. Tämän jälkeen Sir Af’him
tuli perästä ja puikkelehti Ritaripelaajien välistä keskelle
vampyyripuolustusta samalla tönien yhden thrallin pois. Tämä jätti Sir Casmille
hyvän sauman töniä seuraava thralli syrjään, jonka jälkeen Sir Tufeilillä
olikin jo avoin reitti maaliin asti. Ritareille 2-2 tasoitus ja jatkoaika
näytti häämöttävän, kun ottelua oli enää pari vuoroa jäljellä.
Kesken Ritareiden hyökkäyksen oli ulkolämpötila kohonnut
huomattavasti, ja vaikka molemmat joukkueet pyrkivätkin nesteyttämään
pelaajiaan parhaan mukaan (Näihin aikoihin ei ehkä ole paras tilanne olla
vampyyrijengin huoltaja), oli aurinko liikaa osalle pelaajista. Molemmista
joukkueista jäi yksi pelaaja huilimaan, kun ottelun viimeiset vuorot laitettiin
käyntiin Ritareiden potkaistessa. Tällä kertaa oli vampyyrien vuoro tunaroida
pallon kanssa. Kun pallo ei noussutkaan ylös, siirtyi vuoro Ritareille. Ritarit saivat pallon vieressä olleelle
vampyyri-thrall-kaksikolle hyvin tukalat oltavat, kun pelaajat löysivät tiensä
aivan pallon läheisyyteen. Sir Tufeil kävi jopa yrittämässä pallon nostoa,
mutta tämä ei missään nimessä ole miehen vahvuuksia ja kun vieressä oli
häiritsemässä pari vastustajaa, niin eihän siitä tullut vaadittua
huippuonnistumista ja pallo jäi edelleen maahan odottamaan nostajaansa. Tero
pääsi kokemaan jo huomattavaa jännitystä, sillä vaikka tuo Ritareiden isku ei
onnistunutkaan, oli molemmilla vielä yhdet vuorot jäljellä. Pallo oli kuitenkin
jo niin ikävästi Ritaripelaajien ympäröimänä, etteivät vampyyritkään saaneet
sitä enää helposti ylös. Tästä huolimatta, kun muutama Ritaripelaaja saatiin
kumoon, lähti Lance Nosferatu yrittämään pallon nostamista ja heittämistä keskialueelle.
Tämä ei kuitenkaan onnistunut ja pallo jäi jälleen kentän pintaan. Ritareille
jäi siis vielä pienoiset saumat ihmeeseen. Sir Tufeil saatiin hyvin vapaaksi
maalialueelle, enää vain pallo perässä ja Ritarit olisivat mitalipeleissä.
Pallon ympäriltä saatiin yhtä vampyyriä lukuunottamatta muut pois tieltä, ja
thrower Sir Fumbles-a-lotille jäi ihan kelvolliset mahdollisuudet ratkaista
ottelu. Miehen urotyöt päättyivät kuitenkin lyhyeen, kun hän ei pystynyt
irtautumaan merkkaajastaan edes uusintaheiton avulla ja mies kaatui kentän
pintaan ennen kuin pääsi edes pallolle. Luvassa oli siis jatkoaika.
 |
| Tässä kohtaa Ritareiden tasoitus näytti jo varmalta. |
Overtime
Edelleen jatkunut lämmin sää aiheutti jatkoajalle mentäessä
suuria ongelmia kummassakin leirissä. Vampyyrit menettivät
pallonkäsittelijänsä, vampyyri Lance Nosferatun, Ritareiden kokiessa ehkä
vieläkin suuremman menetyksen, kun Sir Tufeil joutui jäämään varjoon juomapullo
kourassaan. Tämä johti näin ollen Ritareiden yhden miehen vajauteen. Kun
vampyyrit olivat vielä onnekkaampia arvonnassa ja pääsivät aloittamaan
hyökkäämisen, oli Ritareille haasteita luvassa. Apuja kaivattiin, ja niitä
tulikin yllättävästä suunnasta. Mitä lienee vampyyrit ennen jatkoaikaa tehneet,
sillä Nuffle tuntui rankaisevan joukkuetta oikein urakalla. Siinä missä
vampyyrit aloittivat yhden miehen ylivoimalla, oli kolmessa vuorossa tilanne
kääntynyt Ritareiden kahden miehen ylivoimaksi. Myönnettäköön vampyyrien
ollessa itse osasyyllisiä, yhden pelaajan jouduttua vampyyrin pureman kohteeksi.
Kun lisäksi vielä Ritarit löivät kolme muuta pelaajaa pyörryksiin pariksi
vuoroksi, näytti vampyyrien tilanne kovin tukalalta, vaikka pallo olikin
Invicta Daevan käsissä. Kun tupla ykköset vielä tuhosivat senkin, jäi Ritareille
kovin helppo työ. Sir Af’him nosti maassa olleen pallon ja kun jokaista
pystyssä ollutta vastustajan pelaajaa kohden oli kentällä kaksi tai kolme
Ritaria pitämässä heitä aisoissa, vaikutti maali väistämättömältä. En viitsinyt
koittaa kahta GFI:tä, vaan jätin Sir Af’himin parin ruudun päähän maaliviivasta,
olihan vastustajat hyvin vartioitu. Tero sai vielä yhden thrallin vapaaksi
yrittämään epätoivoista yhden nopan taklausta, mutta kun sekin näytti pääkalloa,
niin Sir Af’him sai omalla vuorollaan rauhassa tuuletella hölkätessään tekemään
Ritareiden voitto-osuman, 2-3.
Ottelu oli juuri niin tapahtumarikas kuin se kuulostikin.
Playoffeihin lyhennetty neljän minuutin kello toi hyvän lisähaasteen, kun aikaa
miettimiseen ei vain liikoja ollut. Tämä saattoikin olla osasyy
runsasmaalisuuteen. Ottelu oli kaikinpuolin huikea kokemus, olihan se
ensimmäinen ”tosimatsini”. Jännitystä riitti ja vaikka parissa kohtaa alkoikin
Ritareiden jatkopaikka näyttää epätodennäköiseltä, löytyi lopulta kuitenkin
tarvittavat suoritukset ja nopanlukemat. Kuten jatkoaikakin sen todistaa, oli
ottelu hyvin tasainen, ja ilman Teron täydellistä tuurin romahtamista
jatkoajalla, olisi jatkoonmennyt joukkue saattanut hyvinkin olla vampyyrit.
Ritarit jokatapauksessa ovat mukana mitalipeleissä, ja semifinaaleissa vastaan
tulee Jarkon Haaremin Herkut, joka voitti huikean, jatkoajan vaatineen ottelun
jälkeen Juhanan Le Trousseur de Jupes salaud Surmulotsin lukemin 4-3. Luvassa lienee
jälleen jännittävä kamppailu, kun Ritarit hakevat revanssia runkosarjan
voittaneesta örkkijoukkueesta. Ritarit siirtyvätkin valmistautumaan tulevaan
otteluun hoviensa lämpöön, pois Blood Bowlin verisiltä kentiltä.
Juha
